Torstai on toivoa täynnä?

Tiistain kuntosalin päälle vuorossa oli keskiviikkona pitkähkö työpäivä ja vain palauttava puolen tunnin kelkkailulenkki koirien kanssa. Jostain syystä oikea ojentaja(npaikka) vaikutti pienesti venähtäneen, sillekin teki hyvää vain kevyt aktivointi ja päälle kylmähoito. Kylmäpussi ja kylmägeelit ovat muuten myös koirille toimivia lihaskipujen lievittäjiä, joita kannattaa kokeilla ensihoitona pieniin ontumisiin tai lihasarkuuteen.

Tänään työpäivän päälle vuorossa oli hiihtolenkki. Lunta on tupruttanut päivän taivaan täydeltä, mutta onneksi kotihuolto oli oman työpäivänsä päälle jaksanut ja ehtinyt ajaa reitin auki ja latupohja alkaa olla siinä mallissa, että treenin viimeiset 2 + 2 kilometriä pääsin jo hiihtämään koiran kanssa. Lumentuloa ei voi estää, joten toki matkaa taitettiin parin sentin märässä, uudessa lumessa - luisto nolla, tai perinteisemmin kuvattuna kaikki se, mitä hartioista lähti. Siitä huolimatta meillä ei Parisin kanssa tainnut kummallakaan olla riemussa rajaa, kun pitkästä aikaa päästiin niihin "oikeisiin vetohommiin" :) Hiihtolenkin päälle käytiin molempien karvajalkojen kanssa vielä kolme kilometriä pinkomassa potkukelkan kera. Kuvia valitettavasti illan pimeydessä ei riemuista saatu, ehkä huomisen vapaapäivän puitteissa sekin onnistuisi.

Ruokavalion noudattaminen on toistaiseksi onnistunut, vaikka pitkin päivää ahneella onkin sinnikkäästi ollut nälkä. Kahden viikon ruokavalio ei perustu mihinkään tiettyyn, nimettyyn laihdutusismiin, vaan sen on elimistön ja suoliston toiminta lähtökohtana luonut vuosia sitten yksityiskäyttöön ravitsemus- ja liikuntatieteisiin perehtynyt lääkäri. Päivittäisille lounaslistoille kuuluu paljon salaattia, vihanneksia ja hedelmiä, mutta myös useampana päivänä täyslihaa sekä kalaa ja kanaa - joskaan mitään mausteita ei tule käyttää. Näin neljän päivän jälkeen voi jo todeta, että olo on selvästi virkeämpi ja turha turvotus kehosta on hävinnyt. Pikkuhiljaa pienin askelin myös paino hilautuu konkreettisesti alaspäin. Tässä tämän päivän poikkeuksellinen herkkulounas (?!?), sillä siihen sisältyi kananmunan ja keitettyjen porkkanoiden lisäksi myös luksusta, 100g juustoa ;)

Määriteltyjen päivän aterioiden lisäksi syön B-, C- ja E-vitamiinia sekä magnesiumia. Ja näköjään ajoittain myös ibuprofeenia, koska kroppa heittelee vastalauseita sieltä sun täältä tällaisiin intoiluihin ;)

Eilen illalla viimein muistin saattaa konkreettisen toteutuksen asteelle myös leposykkeen seurannan. Leposyke mitataan illalla nukkumaan käydessä ja aamulla välittömästi heräämisen yhteydessä - on mahdollista käyttää sykemittaria, mikäli vyö ei tunnu epämiellyttävältä tai mitata syke ranteesta ihan perinteisellä menetelmällä kellon kanssa minuutin ajalta. Mittaus tulee suorittaa rauhallisessa ja rennossa tilassa, kuten ehkä  leposyke sinänsä jo sanana kertoo. Idea leposykkeen seurannassa on, että se antaa viitteitä kehon rasitustilasta reagoiden tehtyihin harjoituksiin sekä pidettyihin lepopäiviin - tai näin pitäisi tapahtua. Ellei pieniä sykevaihteluita tapahdu, harjoittelua on syytä tarkistaa. Jos leposyke pitkään on totuttua korkeammalla tasolla, on myös syytä alkaa reagoida kehon rasitustilaan keventämällä harjoittelua tai pitämällä lepojakso. Sykelukemien tulkinta siis edellyttää pidempiaikaista seurantaa. Leposyke on varsin henkilökohtainen riippuen muutoinkin kunkin henkilökohtaisesta sykekaaviosta. Tiettyjä lainalaisuuksia kuitenkin on, kuten se, että säännöllisen kestävyyslajien harjoittelun myötä leposyke putoaa alemmas, hyvin tyypillisesti aktiivisella kuntourheilijalla alle 40bpm:n, omakohtaisesti nuoruusajan aktiivivuosina jopa alle 30bpm. Itselläni vertailukohta on tällä hetkellä huono, sillä pidempiaikaiset seurantajaksot ovat olleet peräisin niiltä edes vähän aktiivisemmilta harjoituskausilta ja siten viimeisimmätkin tiedot ovat kaudelta 2009-2010. Näin lyhyemmälläkin jaksolla pystyn kuitenkin seuraamaan lyhytaikaisia vaihteluita ja sitä silmällä pitäen seurannan aloitinkin - keskiviikon iltasyke 52, torstaiaamu 40. Aamusykkeen ollessa noinkin matalalla sietää tulevien harjoitusten tehoa nostaa ihan vain sen mukaan, mitä tottumaton kroppa jaksaa ja sietää, vielä ei tarvitse uhrata ajatustakaan sen enempää kokonaisrasitukselle.